Mitä koira syö?
“Tasapainotettua täysravintoa”?
Monen kuivamuonapussin kyljessä lukee teksti: ”complete and balanced”. Mitä tämä sanayhdistelmä tarkoittaa? Mitä ainesosia muonasta tavallisesti löytyy, kun sitä kuvataan näin?
Sanalla “complete” tarkoitetaan sitä, että koira saa muonasta kaikki välttämättömät ravintoaineet (paitsi veden). “Balanced” puolestaan viittaa siihen, että kaikki kyseisen muonan sisältämät ravintoaineet ovat tasapainoisessa suhteessa toisiinsa nähden. Suomessa kuivamuonapussien etiketeissä lukee tavallisesti täysravinto tai tasapainotettu kuivamuona tai jotain sinne päin. Mitä kaikkea koiranruoassa sitten pitäisi olla, jotta se sisältäisi kaiken välttämättömän ja olisi lisäksi tasapainoista?
Lähteet:
Brown, Steve: Unlocking the Canine Ancestral Diet
Brown, Steve & Taylor, Beth: See Spot Live Longer. Becker, Karen Shaw & Taylor, Beth: Dr. Becker’s Real Food for Healthy Dogs & Cats
Segal, Monica: K9 Kitchen. Your Dogs’ Diet: The Truth Behind the Hype
Seuraavassa on kerrottu lyhyesti koiralle välttämättömistä ravintoaineista.
”Mitä koira oikeastaan syö, kun se popsii pikkurillinpään kokoisia nappuloita kupistaan? Kiinnostus koirienkin ravitsemukseen on lisääntynyt huimasti, ja moni miettii, mistä koiran tasapainoinen ruoka koostuu. Mitkä ravintoaineet ovat koiran kannalta välttämättömiä, mitkä taas voivat olla jopa haitallisia? Mikä tekee koiran ruokavaliosta tasapainoisen?”
Proteiinit
Proteiinit ovat välttämättömiä ravintoaineita koirille. Proteiinit muodostuvat 22 aminohaposta eli valkuaisaineesta, jotka muodostavat aminohappoyhdisteitä, joita kutsutaan proteiineiksi. Aminohapot voidaan kuvitella kirjaimiksi, jotka muodostavat sanan eli proteiinin. Koirat voivat muodostaa satoja erilaisia proteiineja käyttämällä näitä aminohappoja.
Koirilla on kymmenen (ihmisillä kahdeksan) välttämätöntä aminohappoa ja kissoilla yksitoista. Välttämättömät aminohapot ovat: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, threoniini, tryptofaani ja valiini. Muut aminohapot koira pystyy syntetisoimaan. Välttämättömien aminohappojen lisäksi ehdollisesti välttämättömäksi luokitellaan kaksi muuta aminohappoa: kysteiini ja tyrosiini. Nämä tulevat välttämättömiksi, jos koira ei saa ruoasta tarpeeksi metioniinia ja fenyylialaniinia.
Kissoille elintärkeä aminohappo on tauriini, jota tänä päivänä lisätään myös useisiin koirien kuivamuoniin. Tauriinia on luontaisesti esimerkiksi raa’assa sydämessä, mutta se on hyvin arka lämmölle. Siksi sitä ei voi luonnostaan olla kuivamuonassa, joka kuumennetaan valmistusprosessissa korkeaan lämpötilaan, ja tauriini täytyykin lisätä muonaan erikseen. Hyviä ravintolähteitä, joista koirat saavat kerralla kaikki välttämättömät aminohapot, ovat eläinperäiset tuotteet kuten kananmuna sekä lähes kaikki lihat. Kasvisruoka vaatii aminohappojen yhdistelemistä, sillä esimerkiksi viljoissa on
Rasvat
Rasvat jaetaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin. Näiden kahden ero on siinä, että tyydyttymättömät rasvahapot sisältävät kaksoissidoksen. Kaksoissidos sijaitsee hiiliatomien välillä, jolloin se taittaa rasvahappoketjun CIS- muotoon. Tällaiset, tyydyttymättömät rasvat pilaantuvat helpommin huoneenlämmössä kuin tyydyttyneet rasvat, jotka pysyvät muodoltaan vakaampina.
Tyydyttyneitä rasvoja on mm. voihappo, jota esiintyy esimerkiksi maidossa, palmitiinihappo, jota on sekä kasvi- että eläinrasvoissa ja steariinihappo, jota on erityisesti naudanlihassa ja voissa. Tyydyttymättömät rasvahapot ovat öljymäisiä ja välttämättöminä koirille, kuten ihmisillekin, niistä pidetään linolihappoa (omega-6) sekä linoleenihappoa (omega-3). Kansankielessä omega-3:a sanotaan kalaöljyksi ja omega-6:ta kasviöljyksi, ja se pitää suurin piirtein paikkansa sen suhteen, mistä niitä saadaan. Tosin kasviöljyissä on joitakin öljyjä, joista löytyy myös omega-3:a, mutta rasvahappojen suhde ei ole koiran kannalta ihanteellinen.
Omega-6 ja -3 rasvahappojen välinen suhde pitäisi olla 2:1 – 7:1, mutta siinä ei oteta huomioon, mitä nämä omegat sisältävät. Esimerkiksi vähärasvaisessa naudanlihassa on sopiva omega-6/-3 suhde 6,5:1, mutta se sisältää liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja. On tärkeää tietää, mitä öljyä koiransa ruokaan lisää, jotta ei tule sotkeneeksi rasvatasapainoa ja aiheuta sitä kautta ongelmia. Esimerkiksi siipikarjan lihan joukkoon ei pitäisi missään nimessä lisätä mitään öljyä, joka sisältää runsaasti omega-6 rasvahappoja kuten maissi-, auringonkukka-, hampunsiemen- tai rapsiöljyä, koska siipikarjan lihassa on jo luonnostaan omega-6 rasvahappoja.
On hyvä ottaa huomioon myös se, että rasvat voivat muuttaa muotoaan kuumennettaessa, joten emme voi tarkkaan tietää, mitä esimerkiksi kuivamuonan sisältämien rasvojen rakenteelle on valmistusprosessissa käynyt.
Kivennäisaineet
Koirilla on kaksitoista välttämätöntä kivennäisainetta (yleisnimitys mineraaleista), joista kuusi on makromineraaleja ja kuusi on mikromineraaleja. Makromineraaleja kutsutaan kivennäisaineiksi ja välttämättömiä niistä ovat kalsium (Ca), fosfori (P), natrium (Na), kalium (K), magnesium (Mg) sekä kloori (Cl). Mikromineraaleja kutsutaan hivenaineiksi, ja niistä koiralle välttämättömiä ovat rauta (Fe), kupari (Cu), mangaani (Mn), sinkki (Zn), jodi (I) ja seleeni (Se).
Ruoan tasapainolla tarkoitetaan eri ravintoaineiden oikeaa suhdetta. Etenkin raakaruokkijan pitää ottaa huomioon kivennäisaineista kalsiumin ja fosforin tasapaino. Usein kuivamuonankin joukkoon lisätään jauhelihaa ajatuksena, että koira lihansyöjänä saisi hiukan enemmän lihaa. Pelkkä jauheliha ei ole tasapainoista kalsium-fosfori-suhteen kannalta katsottuna, koska siitä puuttuu kalsiumia sisältävä luu.
Esimerkiksi 7 % vähärasvainen naudan jauheliha sisältää 100 grammassa 28 kertaa enemmän fosforia kuin kalsiumia, kun suhteen pitäisi olla aikuisella koiralla 1:1 – 2:1 kalsiumin eduksi. Jokaista fosforigrammaa kohden pitäisi ruoassa olla 1-2 grammaa kalsiumia. Siksi jauhelihan joukkoon on tasapainon saavuttamiseksi lisättävä jotakin kalsiumin lähdettä, jotta ravintoarvot pysyvät tasapainossa.
Kalsium ja fosfori ovat toistensa vastavaikuttajia, mikä tarkoittaa myös sitä, että jos annamme koiralle ruoan mukana liikaa fosforia, niin kalsiumin saanti vaikeutuu. Liiallinen kalsiumin määrä ruoassa puolestaan vaikuttaa fosforin, sinkin, mangaanin ja magnesiumin saantiin. Muillakin kivennäisaineilla on toisiinsa nähden vaikutuksia. Kivennäisaineita koirat saavat luonnollisessa ruokinnassa muun muassa lihaisista luista, lihasta, sisäelimistä sekä kasviksista.
Vitamiinit
Välttämättömiä vitamiineja koirille ovat A-, D- ja E-vitamiinit, jotka ovat kaikki rasvaliukoisia. Ne eivät liukene normaalisti veteen vaan ainoastaan rasvaan. Rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät rasvojen tavoin ja liiallisena määränä annettuna ne varastoituvat maksaan tai rasvakudoksiin. Monet sisäelimet toimivat hyvänä rasvaliukoisten vitamiinien lähteenä.
Vesiliukoiset vitamiinit puolestaan liukenevat helposti ruoan ja elimistön nesteisiin. Niiden saannista onkin huolehdittava, koska ne eivät varastoidu elimistöön. Välttämättömiä vesiliukoisia vitamiineja ovat tiamiini (B1), riboflaviini (B2), niasiini (B3), pantoteenihappo (B5), pyridoksiini (B6), foolihappo, koliini sekä kobalamiini (B12). Näillä kaikilla on oma tärkeä tehtävänsä kehon toiminnassa. Sisäelimistä koirat saavat kaikki tarvitsemansa vitamiinit. Myös kasvikset ovat vitamiinien lähde, tosin koira lihansyöjänä ei välttämättä pysty kovin hyvin pilkkomaan ja imeyttämään kasviksista saatavia vitamiineja.
Hiilihydraatit
Koiralla ei ole minkäänlaista ravitsemuksellista tarvetta saada hiilihydraatteja. Koirat pystyvät muodostamaan tarvitsemansa määrän glukoosia tietyistä glukoneogeenisista aminohapoista. Vaikka koirilla ei ole hiilihydraattien tarvetta, niin ne pystyvät kuitenkin yleensä hyödyntämään niitä. Siihen vedotaankin useimpien kuivamuonien markkinoinnissa, koska ne sisältävät todella paljon hiilihydraatteja.
Hiilihydraateista viljat on yhdistetty erilaisiin nivelvaivoihin sekä allergioihin. Hiilihydraatit ovat ongelma myös ylipainoisille koirille. Vähentämällä ylipainoisten koirien hiilihydraattimäärää minimiin ja nostamalla proteiinien osuutta ruoassa päästään yllättävän nopeasti tuloksiin. Ruoan suurempi rasvapitoisuuskaan ei ole laihduttajien kohdalla haitaksi, kunhan hiilihydraattien osuus on pieni. Koirilla kun ei kolesteroliongelmia ole.